Westien trimmaus

Yleisimmin vastaan tulevia kysymyksiä westien trimmaamisesta ovat: Onko westietä todella pakko trimmata? Entä jos koira on vain kotikoira, eikä käy näyttelyissä? Kuinka usein? Miksi niin usein? Miksei voi ajella koneella, onhan se paljon nopeampaa ja helpompaa ja koiralle kivuttomampaa sekä vähemmän stressaavaa? Voiko ajeltua koiraa alkaa nyppiä uudelleen? Ovatko kaikki westiet poikkeuksetta nypittäviä? Milloin ensimmäiseen trimmiin? Sattuuko nyppiminen? Voiko trimmaamisen opetella itse, onko se vaikeaa? Mitä omistajan pitää tehdä ennen trimmiä?

Westiellä on kaksinkertainen turkki, peitinkarvana on tiheää karkeaa karvaa ja alla tiheä turkismainen pohjavilla. Karkeaa peitinkarvaa tulee ohentaa nyppimällä säännöllisesti, jotta westien iho hengittää paksun kaksinkertaisen turkin alta. Pitkäksi päässyt turkki tukkii ihon ja hautoo sitä, eikä myöskään kuivu helposti. Kaikki varmasti tietävät, että erilaiset pöpöt ja bakteerit viihtyvät erityisen hyvin kuumassa ja kosteassa, ja näin ollen trimmaamattoman turkin alla hautuva iho on erinomainen kasvualusta bakteereille aiheuttaen pahimmillaan vakaviakin ihosairauksia, jotka vaativat pitkäaikaista hoitoa. ”Bonuksena” säännöllisestä trimmauksesta saa itselleen siistin ja kauniin, westien näköisen koiran, jonka tunnistaa rotuisekseen sen sijaan että se muistuttaisi lähinnä rastaturkkista lattiamoppia. Säännöllistä trimmaamista siis tarvitsevat niin koti- kuin näyttelykoiratkin, sillä erotuksella, että näyttelykoiria siistitään kotikoiria useammin.

Turkin laadusta riippuen westie pysyy siistinä keskimäärin 8-12 viikon trimmivälillä. Turkin kasvussa voi olla suuriakin eroja: toiselle 7 viikon trimmivälin aikana ehtii kertyä valtavasti karvaa, kun taas toinen saattaa olla vielä kolmen kuukaudenkin päästä trimmauksesta melko siisti. Näyttelyissä käyvän koiran turkin saaminen näyttelykuntoon vaatii trimmausta neljän viikon välein, ellei jopa viikoittain. Trimmauksella korostetaan rotumääritelmän mukaisia linjoja ja turkin muotoilu sen mukaan mahdollistuu vain nyppimällä usein tehden siten useita erimittaisia kerroksia koiran turkkiin. Nyppiminen kerroksittain on myös siinä mielessä tärkeää, että tällöin turkki nimenomaan ohenee nypittäessä, kun osa turkkia otetaan pois, eikä pelkästään lyhene. Jos koira nypitään pohjavillalle, eli pitkäksi päässyt peitinkarva nypitään kerralla kokonaan pois niin että jäljelle jää vain pehmeää pohjavillaa, kasvaa uusi karkea turkki hyvin tiheäksi eikä iho hengitä niin hyvin vaikka turkki olisi melko lyhytkin. Koneella ajeltaessa on sama ongelma, karva kyllä lyhenee, mutta toimenpide ei varsinaisesti auta ihon hengittävyyteen, koska turkki ei ohene.

Edellisestä trimmistä kulunut yli puoli vuotta

Westien karkea karva on latvastaan/kärjestään karkeaa, ja kasvaessaan se pehmenee juurta kohden. Nyppimällä tuo karkea osa on uudessa karvassa aina hiukan pidempi, kun taas leikattaessa karvasta jää jäljelle vain juuren pehmeä karva, joka puolestaan kasvaa lisää pehmeää. Tästä johtuu, että leikeltynä tai ajeltuna westien turkki pehmenee ja karva menettää karkeutensa ja helppohoitoisuutensa ennemmin tai myöhemmin. Ajeltu turkki ei lisäksi ole likaa hylkivä kuten nyppimällä trimmattu turkki, ja se myös takkuuntuu huomattavasti herkemmin ja pahemmin. Jos ajattelee säästävänsä koiraansa nyppimiseltä leikkauttamalla sen turkin, tulee tilalle lisääntynyt kampaamisen ja pesemisen tarve, kun lika suorastaan imeytyy pehmeään turkkiin. Lisäksi pehmeä karva ei ole ryhdikäs, ja westie menettää suuren osan terrierin ilmeestään muistuttaen enemmän jotakin silkkikarvaista seurakoiraa kuin terrieriä. Mitä useammin karvaa leikkaa sitä veltommaksi se muuttuu, ja sitä helpommin se valahtaa esimerkiksi koiran silmien eteen, vaikka olisi verrattain lyhyttäkin. Joten kotona ei kannata trimmien välissä lähteä leikkelemään edes niitä silmien eteen valahtavia ”kulmakarvoja” vaan nyppiä reippaasti häiritsevät hapsut pois.

Usein omistajia alkaa kaduttaa sen jälkeen kun he ovat päätyneet valitsemaan turkin ajelun nyppimisen sijaan, ja he haluaisivatkin koiralleen takaisin helppohoitoisen ja karkean turkin. Useita kertoja ajeltua turkkia on todennäköisesti mahdotonta enää pelastaa. Jo muutaman kerran ajellun turkin nyppiminen tuntuu koirasta huomattavasti ikävämmältä tai jopa sattuu sitä, sekä on trimmaajalle työlästä ja todella pitkä prosessi. Joten kannattaa miettiä monta kertaa, ennen kuin päätyy leikkelemään tai ajelemaan koiransa, ellei siihen ole jotakin terveydellistä syytä. Terveydellisistä syistä johtuen ajeleminen saattaa joillekin yksilöille olla nyppimistä parempi valinta esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että koiran iho on huonossa kunnossa esimerkiksi ihottuman takia eikä kestä nyppimistä. Tällöin kannattaa ottaa asia puheeksi sekä eläinlääkärin että trimmaajan kanssa, ja keskustella siitä mikä olisi koiran hyvinvoinnin kannalta tilanteessa oikea ratkaisu. Toisinaan myös syntyy westieitä, joilla on virheellinen turkinlaatu, ns. bambam-turkki, joka on pehmeää ja pumpulimaista eikä irtoa nyppimällä. Pehmeäturkkiselta vaikuttavaa koiraa ei kuitenkaan kannata suinpäin kiikuttaa saksittavaksi tai ajeltavaksi, vaan keskustella rodun hyvin tuntevan trimmaajan kanssa, joka arvioi onko turkki nypittävissä vai ei.

3kk ikäinen trimmattu westie pentu

Trimmaajan etsintä kannattaa aloittaa jo ennen kun pentu saapuu kotiin. Westietä trimmaavia trimmaajia on vähän ja näistäkin monet ovat ylityöllistettyjä eivätkä juuri pysty ottamaan uusia asiakkaita. Kannattaa siis varmistaa asia hyvissä ajoin. Monet kasvattajat trimmaavat omat kasvattinsa itse, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Westiekerhon trimmaajalistalta löytää listan trimmaajista, jotka osaavat westien trimmaamisen salat ja tekevät tämän oikein. Toki varmasti löytyy kaikkien rotujenkin trimmaajia, jotka osaavat nyppiä westien oikein, mutta valitettavan usein nämä tarttuvat turhan herkästi koneisiin ja saksiin.

Pentua kannatta alkaa totuttaa käsittelyyn heti kun se saapuu kotiin. Sitä pitää käsitellä päivittäin, harjata ja leikata kynsiä vaikka vain leikistikin, mutta pentu täytyy totuttaa pienestä asti olemaan pöydällä ja antaa käsitellä itseään. Kyläileviä vieraita on hyvä käyttää apuna käsittelyharjoituksissa, että pentu tottuu olemaan myös vieraiden ihmisten käsiteltävänä. Ensialkuun nämä harjoitukset voivat olla hyvinkin lyhyitä, mutta niitä ei koskaan tule lopettaa koiran tahdosta vaan ainoastaan sellaisella hetkellä kun pentu käyttäytyy kauniisti. Muuten koira oppii jo pennusta asti, että vastaan laittamalla pääsee pois epämukavasta tilanteesta. Käsittelyyn tottunut pentu helpottaa huomattavasti trimmaajan ja pennun ensimmäisiä yhteisiä hetkiä, sekä auttaa siinä ettei koira koe trimmaamista myöhemmälläkään iällä niin epämukavaksi ja stressaavaksi tilanteeksi. Nyppiminen ei oikein tehtynä satu koiraa, koska nypittävä karva on kuollutta ja irtoaa helposti. Etenkin pennuille suurin ”tuska” on olla niin kauan paikoillaan pöydällä, varsinkin jos sitä ei ole siihen yhtään totutettu. Trimmaus kestää koirasta ja trimmaajasta riippuen tunnista kolmeen tuntia.

Trimmaamaan voi jokainen oppia itsekin. Melko vähäiselläkin harjoittelulla pystyy pitämään koiransa siistimpänä varsinaisten trimmauskertojen välissä. Tämä helpottaa sekä trimmaajaa että koiran omistajaa, ja ennen kaikkea pitää koiran hoidetun ja rodunomaisen näköisenä koko ajan. Näyttelytrimmin teko sen sijaan on taiteen laji sinänsä ja vuosien harjoittelun tulos, eikä siihen tarvitse kaikkien pyrkiäkään. Westien trimmausta on mahdollista opetella trimmauskursseilla, kirjoista, Westiekerholta tilattavista trimmausohjeista, kysymällä omalta trimmaajalta vinkkejä tai kantapään kautta itse sinnikkäästi yrittämällä. Etenkin trimmauskursseja voi suositella lämpimästi, koska niillä oppii varmasti oikean tekniikan, joka säästää niin trimmaajaa kuin koiraakin. Järjestettäviä trimmauskursseja voit kysellä esimerkiksi Harrastavat Westiet -yhdistykseltä, Westiekerholta tai Oulun Seudun Terrieriyhdistykseltä.

Ensimmäinen oma trimmi onnistuu harvoin täydellisesti, mutta älä lannistu: karva kasvaa aina takaisin ja harjoittelemalla oppii.

Asioita, jotka tulisi muistaa ennen trimmaajalle vientiä:

Ota selvää minne saat pentusi trimmiin jo ennen kun pentu on kipeästi trimmauksen tarpeessa, mieluiten jo ennen pennun saapumista kotiin.
Totuta pentusi pienestä asti käsittelyyn ja pöydällä oloon.
Trimmaajalle ei saa viedä sairasta koiraa!
Kampaa koira huolella ennen trimmaajalle tuomista, ettei trimmaajalla mene koko trimmiaika takkuja selvitellessä.
Älä pese koiraa juuri ennen trimmausta. Suositeltava väli pesun ja trimmauksen välillä on vähintään viikko, sillä pesun jälkeen karva on tiukemmin kiinni. Huolehdi kuitenkin, ettei trimmaaja joudu nyppimään yltä päältä likaista koiraa.
Ulkoiluta koira huolella ennen trimmiä, ettei trimmaajan tarvitse siivota karvojen lisäksi ylimääräisiä ”yllätyksiä”. Muista ottaa sää huomioon, sillä jos koira on sateesta litimärkä, sitä ei pysty trimmamaan ennen kun se on kunnolla kuivunut.
Kampaathan koirasi säännöllisesti ja leikkaat sen kynsiä myös trimmien välissä.
Älä saksi karvoja, vaikka ne kuinka roikkuisivat silmillä.
Varaa aikasi ajoissa, sillä trimmaajien kalenterit ovat melko täynnä.
Älä odota trimmaajalta ihmeitä, jos käytät koiran trimmissä vain kolme kertaa vuodessa. Trimmaamattomalle koiralle ei saa yhdellä trimmauskerralla aikaiseksi näyttelytrimmiä.
Kunnioita trimmaajan toiveita, jos hän pyytää poistumaan trimmauksen ajaksi. Useimmat koirat käyttäytyvät trimmauksen aikana huomattavasti paremmin, kun eivät saa tukea omistajastaan.

Kuvia ennen ja jälkeen trimmin: